Veren lipiditesti on tärkeä työkalu sydän- ja verisuonitautien riskin arvioinnissa. Mittaamalla veren lipiditasoja se voi tehokkaasti tunnistaa mahdolliset riskit sellaisille sairauksille kuin hyperlipidemia ja ateroskleroosi. Veren lipiditesti sisältää tyypillisesti neljä ydinindikaattoria: kokonaiskolesteroli (TC), triglyseridit (TG), korkea-tiheyslipoproteiinikolesteroli (HDL-C) ja matala-tiheyslipoproteiinikolesteroli (LDL-C). Kunkin indikaattorin normaalit vaihteluvälit vaihtelevat hieman laboratoriostandardien ja yksilöllisen vaihtelun mukaan, mutta noudattavat yleensä kansainvälisesti tunnustettuja viitearvoja.
Kokonaiskolesteroli (TC)
Kokonaiskolesteroli viittaa kaikkien veren lipoproteiinien sisältämän kolesterolin summaan, mukaan lukien matalan -tiheyden lipoproteiinikolesteroli (LDL-C) ja korkean-tiheyden lipoproteiinikolesteroli (HDL-C). Normaali alue on yleensä<5.2 mmol/L (200 mg/dL), borderline elevated levels are 5.2–6.2 mmol/L (200–240 mg/dL), and ≥6.2 mmol/L (240 mg/dL) is considered hypercholesterolemia, which may increase the risk of atherosclerosis and coronary heart disease.
Triglyseridit (TG)
Triglyseridit ovat yksi tärkeimmistä veren lipidikomponenteista, jotka ovat peräisin ensisijaisesti ravinnon rasvasta ja syntetisoivat maksassa. Normaali alue on yleensä<1.7 mmol/L (150 mg/dL), 1.7–2.3 mmol/L (150–200 mg/dL) is borderline elevated, 2.3–5.6 mmol/L (200–500 mg/dL) is mild to moderately elevated, and ≥5.6 mmol/L (500 mg/dL) may increase the risk of acute pancreatitis and indicate serious metabolic abnormalities.
Korkean -tiheyden lipoproteiinikolesteroli (HDL-C)
Korkean-tiheyden lipoproteiinikolesteroli (HDL-C) tunnetaan "hyvänä kolesterolina" sen anti-ateroskleroottisten ominaisuuksien ja sen kyvyn edistää kolesterolin poistumista perifeerisistä kudoksista vuoksi. Normaali alue on yleensä suurempi tai yhtä suuri kuin 1,0 mmol/l (40 mg/dl) miehillä ja suurempi tai yhtä suuri kuin 1,3 mmol/l (50 mg/dl) naisilla. Matalat HDL-C-tasot (esim.<1.0 mmol/L in men or <1.3 mmol/L in women) are associated with an increased risk of cardiovascular disease.
Matala-tiheyksinen lipoproteiinikolesteroli (LDL-C)
Matalatiheyksinen lipoproteiinikolesteroli (LDL-C) tunnetaan "huonona kolesterolina", koska sillä on taipumus kerääntyä verisuonten seinämiin ja edistää ateroskleroottisten plakkien muodostumista. Normaalit vaihteluvälit vaihtelevat yksilöllisen kardiovaskulaarisen riskin mukaan:
• Ihanteellinen taso:<2.6 mmol/L (100 mg/dL) (for high-risk individuals, such as those with coronary artery disease)
• Normaali alue:<3.4 mmol/L (130 mg/dL) (for generally healthy individuals)
• Kohonnut raja: 3,4–4,1 mmol/L (130–160 mg/dl)
• Kohonnut: suurempi tai yhtä suuri kuin 4,1 mmol/L (160 mg/dl)
Lipiditestauksen kliiniset sovellukset
Lipiditestausta ei käytetä vain hyperlipidemian diagnosoimiseen, vaan sitä käytetään myös laajalti sydän- ja verisuonitautien riskien arvioinnissa, diabeteksen hallinnassa, metabolisen oireyhtymän seulonnassa ja lääkehoidon vasteen seurannassa. Säännöllinen lipiditestaus on ratkaisevan tärkeää henkilöille, joilla on liikalihavuus, verenpainetauti, diabetes tai suvussa sairaus.
Lipidimittausalueet ovat tärkeä indikaattori sydän- ja verisuoniterveyden arvioinnissa. Jokaisen indikaattorin normaaliarvot voivat vaihdella hieman laboratoriosta ja yksilöstä riippuen, mutta yleensä ne noudattavat kansainvälisiä standardeja. Sydän- ja verisuonitautien riskiä voidaan vähentää tehokkaasti tulkitsemalla rationaalisesti lipidiprofiileja, yhdistettynä elämäntapatoimenpiteisiin (kuten ruokavalion säätöön ja liikuntaan) ja tarvittaessa lääkitykseen. Aikuisille suositellaan lipidiprofiilimittauksia vähintään 3–5 vuoden välein, ja korkean riskin omaavia seurataan useammin.




